Osaamiseni
Valmistuin opettajaksi 1988 Taideteollisesta korkeakoulusta. Urani opettajana tein peruskoulussa ja lukiossa. Sen lisäksi toimin opetusharjoittelun ohjaavana opettajana ja opettajien täydennyskouluttajana. Urani alussa toimin kaksi vuotta tulevien varhaiskasvatuksen opettajien kouluttajana.
Toimin 12 vuotta kuvataidepainotteisella koululla, jonka tilat peruskorjattiin. Samaan aikaan tapahtui ensimmäinen digitaalinen murros, jonka aikana laajensin osaamistani digitaaliseen sisällöntuotantoon opettelemalla kuvankäsittelyn, videoeditoinnin ja kotisivujen tekemisen. Tuohon aikaan liittyi monia oppimisympäristöjä kehittäviä aluevaltauksia.
Opetus- ja esitystekniikka tuli tutuksi laitteista vastaavana opettajana 1990- luvulta alkaen. Kouluissa, joissa olin, esiinnyttiin paljon ja siksi vaativatkin ääni- ja valoshowt tulivat tutuiksi. Siirryttyäni johtotehtäviin oli kokemuksestani itselleni ja koululleni hyötyä.
Rehtorina pääsin osallistumaan kahteen peruskorjaukseen ja yhteen uudisrakennuksen suunniteluun. Olen oppinut, että asioideen ohella yhtä tärkeitä taitoja ovat yhteistyötaidot ja henkilöstön osaamisen johtaminen.
Minut valittiin 2021 vuoden rehtoriksi. Perusteluissa mainittiin työni kouluarjen uudistamisessa ja kodin ja koulun yhteistyön kehittämisessä. Olen halunnut kehittää koulua avoimeksi ja yhteistyökykyiseksi. Siksi olen ollut aktiivinen keskustelemaan niin vanhempien, yhteistyötahojen ja tiedotusvälineiden kanssa.
Koulusuunnittelu
Olen ollut mukana kolmessa peruskorjausprosessissa opettajana tai rehtorina. Näistä yksi oli perusteellinen peruskorjaus, jossa rakennuksen vaippa säilytettiin, mutta toiminnallisuus suunniteltiin uudelleen. Uudisrakennuksen suunnittelusta kokemukseni on vuosilta 2020-2023. Kohteena oli 1100 oppilaan koulurakennus käsittäen vuosiluokkien 0-9 tilat sekä koulurakennuksen muun käytön. Tällaisessa kokonaisuudessa tulee sovittaa monen ammattiryhmän tarpeet tasapainoiseksi kokonaisuudeksi.
Kolmenkymmenen vuoden aikana suunnitteluprosessi on muuttunut yhä vaativammaksi moniammatilliseksi työksi, jossa sekä epäonnistumisen ja loistavan onnistumisen mahdollisuudet ovat kasvaneet. Ratkaisevaa on lopputuloksen kannalta yhteistyön js vuorovaikutuksen laatu eri osapuolten kesken. Uskon, että pystyn auttamaan suunnittelussa parantamaan yhteistyön laatua ja motivaatiota yhteiseen tekemiseen.
Opetus- ja esitystekniikka
Opettajana toimin kahdessa koulussa opetus- ja esitystekniikan vastuuopettajana. Koulut olivat suuntautuneet voimakkaasti visuaalisiin taiteisiin sekä musiikkiin. Tämä yhdistelmä opetti minua ajattelemaan opetus- ja esitystekniikkaa hyvin käytännöllisesti. Minulle vahvistui näkemys, että tekniikan tulee toimia mahdollisimman helposti ja intuitiivisesti. Vaativakin miksaus bändille tai valaistus näytelmään perustuu muutamaan perusasiaan ja niitä tukevaan toimivaan laitteistoon. Digitalisoituminen on tuonut laitekantaan joustavuutta. Mielestäni tekniikka on parhaimmillaan, kun se tuo esityksen pääosaan. Eri tiloissa on tällä hetkellä mahdollista toimia hyvin joustavasti ja muunneltavin ratkaisuin. Yhteistyö eri toimijoiden kesken määrittelee tason, kuinka laadukas kokonaisuudesta tehdään.
Digikehittäminen
1990-luvun puolessa välissä kiinnostuin tietotekniikasta. Muistan kuinka ensimmäinen kasaamani tietokone lähti käyntiin ja asensin siihen kaiken alusta alkaen. Se oli silmiä avaava kokemus. Tärkeintä oivallus oli se, että tekniikka taipuu tekemään sen, mitä tahdon. Jo alussa huomasin, että tuorein tieto on pääosin verkossa. Digikehittäjänä olen nähnyt aktiivisen otteen vievän eteenpäin. Minulle aktiivisuuteen kuuluu harkintaa ja samanaikaisesti rohkeutta tarttua uuteen. Parhaat kehityshankkeet ovat olleet sellaisia, joissa on ollut mukana riittävästi teknistä osaamista ja pedagogista oivallusta. Muutokseen kannattaa mennä mukaan ajoissa. Silloin voi nähdä mahdollisuudet ja ymmärtää uhat oman toiminnan kannalta.
Henkilöstön osallistaminen
Henkilöstö on organisaation tärkein voimavara. Nykyisin organisaatioissa luotetaan yhä enemmän tekijöiden mielipiteisiin. Ensimmäinen kokemukseni osallistamisesta on vuodelta 1993, kun nuorena opettajan olin saanut hoidettavaksi koulun opetussuunnitelmaprosessin johtamisen. Muistan kuinka paljon jännitti tuleeko suunnittelmistani ryhmätehtävistä tulosta vai nauretaanko minut pihalle? Tulos oli kuitenkin loistava. Minulle avautui ensi kerran mahdollisuus ihailla kollegojen osaamista. Järjestämällä mahdollisuuden osallistua suunnitteluun ja päätöksiin saa organisaatio parhaan tuloksen. Kun vaikuttaminen tuntuu todelliselta ja omaa tulevaisuutta rakentavalta, lisääntyy sitoutuminen ja muiden työn arvostus.
Kodin ja koulun välinen yhteistyö ja viestintä
Koulun toiminnan onnistumisen kannalta on tullut entistä tärkeämmäksi, että viestintä ja yhteistyö on aktiivista ja ennakoivaa. Tämä johtuu toimintaympäristön muutoksesta, joka on tuonut kaikkien käytettäväksi uusia viestintäkanavia. Viestinnän on oltava avointa ja oikea-aikaista. Työssäni suuren monikulttuurisen koulun rehtorina monikulttuurisen kohtasin monia haasteita, jotka saivat minut perehtymään yhteistyöhön ja viestintään. Siksi kehitin koulun viestintää ja ohjeistin henkilökunnan viestittämään avoimesti, ymmärrettävästi ja oikea-aikaisesti. Ahvenisjärven koululla toteutettiin viestinnän ja yhteistyön hanke, jossa tutkittiin viestinnän tarpeita ja edellytyksiä haastattelemalla eri osapuolia. LIsäksi etsittiin uusia tapoja viestiä kiinnostavammin ja monipuolisemmin. Erityisesti perehdyttiin kirjoitetun kielen lisäksi pikaviestimien ja kuvan ja äänen käyttöön viestinnässä.
Uutisia ja haastatteluja
Vuoden rehtori 2021, Aamulehti
Vuoden rehtori 2021, Tamperelainen
Vuoden rehtori 2021, Radio Sun
Kouluille ilmoitusvelvollisuus väkivaltarikoksista
Yle selvitti, millaista on kouluväkivalta suuressa lähiössä
Taide parantaa oppilaiden menestystä myös akateemisesti
Wilman kilpailijaksi pyrkii Digione
Kodin ja koulun yhteistyön kehittäjä
